Ihmistulva oli Suomen tähän saakka suurin ilmastotapahtuma. Ilmastolakia vaati Ihmistulva-kulkueessa noin 2000 ihmistä, ja koko Ihmistulva-tapahtumaan osallistui noin 4000 ihmistä.
Ihmistulva ei suinkaan ollut vain ympäristöjärjestöjen tapahtuma: mukana olevan 23 eri yhteisön koalition voi helposti tarkistaa täällä: http://www.polttavakysymys.fi/mukana-polttavassa-kysymyksessa
Kirjoitit, että Suomi ei saa mitään aikaan yksin. Vaatimamme ilmastolain tarkoituksena on paitsi esittää johdonmukainen malli ja lainsäädäntökehikko meitä joka tapauksessa odottaviin päästövähennyksiin, olla kansainvälisissä neuvotteluissa kantamassa oma ilmastovastuu ja edellyttämässä muilta samaa. Kansainvälinen, kattava ja oikeudenmukainen ilmastosopimus lienee yhteinen tavoitteemme. Sen saavuttamisen dynamiikka on selkeä: jos teollisuusmaat, Suomi mukaan lukien, eivät sitoudu ilmastotieteen edellyttämiin päästövähennyksiin ja rahoita kehittyvien maiden päästövähennys- ja sopeutumistoimia, sopimusta ei synny. Mm. Kiina ja Intia ovat lähettäneet tästä erittäin selkeän signaalin. Kotimaiseen ilmastolakiin sitoutumalla avataan lukkiutunutta neuvotteluasetelmaa ja viitoitetaan tietä kansainväliselle sopimukselle. Näin myös vähennetään hiilivuodon riskiä.
Suomen vastuuna on omalta osaltaan sitoutua ilmastokatastrofin välttämiseksi tarvittaviin päästövähennyksiin. Maan kokoa suurempi merkitys on sillä, että suomalaisten per capita –päästöt ovat korkeat. Tästä Suomen on kannettava vastuu.
Iso-Britannian ilmastolaki on jo kansainvälisissä neuvotteluissa kirvoittanut kiitosta kehitysmaiden neuvottelijoilta. Kukaan ei kiistäne sitä, että brittien ilmastolain tavoitetaso on kova. Se on linjassa ilmastotieteen edellyttämien päästövähennysten kanssa: olisi kiinnostavaa kuulla, miksi ihmeessä päästövähennysten tason tulisi olla yhtään alle ilmastokatastrofin välttämiseksi vaadittavan minimitason. Laki on jämäkin ohjauskeino ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi, ja en ymmärrä, miksi näin ison ja kiireellisen haasteen kanssa pitäisi käyttää mitään muuta kuin mahdollisimman jämeriä ohjauskeinoja.
Polttava Kysymys –koalitiossa ei oteta kantaa siihen, miten välttämättömiin päästövähennyksiin päästään. Tavoitetason riittävyys on kampanjamme ydin. Polttavaa Kysymystä koordinoiva Maan ystävät on erittäin kriittinen ydinvoiman suhteen, mutta kuten sanottu, koko koalitiona Polttava Kysymys ei ota kantaa päästövähennyskeinoihin.
Kiinnostava "yksityiskohta" kuitenkin on, että lisäydinvoimaa päästövähennyksillä liputtavat yhtiöt ovat samoja, jotka investoivat ilmastonmuutosta kiihdyttäviin turve-ja hiilivoimaloihin, ks.: http://www.greenpeace.org/finland/fi/dokumentit/saastuttaminen-kannattaa
Ilmastolain tarkka muoto ja fiksu toteuttaminen tulee selvittää vielä tänä syksynä. Kyseessä on iso lainsäädäntöhanke, johon pitää lähteä harkiten – olet aivan oikeassa siinä, että avoimia kysymyksiä on. Lainsäädäntöprosessin pohjaksi tulee selvittää mm. lain soveltamisala (mitkä kasvihuonekaasut ja sektorit), hallinnointi (YM/TEM/muu), juridiset kysymykset ja mm. hiilibudjettikausien pituus (vuosi/5vuotta/muu). Ilmastolaki auttaisi kuitenkin toteuttamaan meitä joka tapauksessa odottavat päästövähennykset johdonmukaisesti ja ennakoitavasti – ymmärrät varmasti tämän olevan elinkeinoelämänkin etu, kuten Britannian Elinkeinoelämän keskusliitto CBI on todennut.
Ihmistulva oli Suomen tähän saakka suurin ilmastotapahtuma. Ilmastolakia vaati Ihmistulva-kulkueessa noin 2000 ihmistä, ja koko Ihmistulva-tapahtumaan osallistui noin 4000 ihmistä.
Ihmistulva ei suinkaan ollut vain ympäristöjärjestöjen tapahtuma: mukana olevan 23 eri yhteisön koalition voi helposti tarkistaa täällä: http://www.polttavakysymys.fi/mukana-polttavassa-kysymyksessa
Kirjoitit, että Suomi ei saa mitään aikaan yksin. Vaatimamme ilmastolain tarkoituksena on paitsi esittää johdonmukainen malli ja lainsäädäntökehikko meitä joka tapauksessa odottaviin päästövähennyksiin, olla kansainvälisissä neuvotteluissa kantamassa oma ilmastovastuu ja edellyttämässä muilta samaa. Kansainvälinen, kattava ja oikeudenmukainen ilmastosopimus lienee yhteinen tavoitteemme. Sen saavuttamisen dynamiikka on selkeä: jos teollisuusmaat, Suomi mukaan lukien, eivät sitoudu ilmastotieteen edellyttämiin päästövähennyksiin ja rahoita kehittyvien maiden päästövähennys- ja sopeutumistoimia, sopimusta ei synny. Mm. Kiina ja Intia ovat lähettäneet tästä erittäin selkeän signaalin. Kotimaiseen ilmastolakiin sitoutumalla avataan lukkiutunutta neuvotteluasetelmaa ja viitoitetaan tietä kansainväliselle sopimukselle. Näin myös vähennetään hiilivuodon riskiä.
Suomen vastuuna on omalta osaltaan sitoutua ilmastokatastrofin välttämiseksi tarvittaviin päästövähennyksiin. Maan kokoa suurempi merkitys on sillä, että suomalaisten per capita –päästöt ovat korkeat. Tästä Suomen on kannettava vastuu.
Iso-Britannian ilmastolaki on jo kansainvälisissä neuvotteluissa kirvoittanut kiitosta kehitysmaiden neuvottelijoilta. Kukaan ei kiistäne sitä, että brittien ilmastolain tavoitetaso on kova. Se on linjassa ilmastotieteen edellyttämien päästövähennysten kanssa: olisi kiinnostavaa kuulla, miksi ihmeessä päästövähennysten tason tulisi olla yhtään alle ilmastokatastrofin välttämiseksi vaadittavan minimitason. Laki on jämäkin ohjauskeino ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi, ja en ymmärrä, miksi näin ison ja kiireellisen haasteen kanssa pitäisi käyttää mitään muuta kuin mahdollisimman jämeriä ohjauskeinoja.
Polttava Kysymys –koalitiossa ei oteta kantaa siihen, miten välttämättömiin päästövähennyksiin päästään. Tavoitetason riittävyys on kampanjamme ydin. Polttavaa Kysymystä koordinoiva Maan ystävät on erittäin kriittinen ydinvoiman suhteen, mutta kuten sanottu, koko koalitiona Polttava Kysymys ei ota kantaa päästövähennyskeinoihin.
Kiinnostava "yksityiskohta" kuitenkin on, että lisäydinvoimaa päästövähennyksillä liputtavat yhtiöt ovat samoja, jotka investoivat ilmastonmuutosta kiihdyttäviin turve-ja hiilivoimaloihin, ks.: http://www.greenpeace.org/finland/fi/dokumentit/saastuttaminen-kannattaa
Ilmastolain tarkka muoto ja fiksu toteuttaminen tulee selvittää vielä tänä syksynä. Kyseessä on iso lainsäädäntöhanke, johon pitää lähteä harkiten – olet aivan oikeassa siinä, että avoimia kysymyksiä on. Lainsäädäntöprosessin pohjaksi tulee selvittää mm. lain soveltamisala (mitkä kasvihuonekaasut ja sektorit), hallinnointi (YM/TEM/muu), juridiset kysymykset ja mm. hiilibudjettikausien pituus (vuosi/5vuotta/muu). Ilmastolaki auttaisi kuitenkin toteuttamaan meitä joka tapauksessa odottavat päästövähennykset johdonmukaisesti ja ennakoitavasti – ymmärrät varmasti tämän olevan elinkeinoelämänkin etu, kuten Britannian Elinkeinoelämän keskusliitto CBI on todennut.
Syitä on tietysti monia, ja ihmisten olosuhteet vaihtelevat. Iso vastuu on kuitenkin päättäjillä. Jos pyöräteitä ei ole tai niitä ei pidetä kunnossa, on ihmisiä vaikea houkutella neljän renkaan päältä kahdelle.
Osaa esteistä voi onneksi raivata itse kukin valitsemalla oikeanlaisen pyörän. Kuten taittopyörän.
Innokkaimmankin pyöräilijän motivaatiota heikentävät toistuvat pyörävarkaudet. Taittopyörä on helppo kantaa sisään vaikka työpöydän alle tai kotona eteiseen.
Pyörä sopii nykyään liityntäliikenteeseen vähän heikosti, sillä tavallisia pyöriä on usein kallista, hankalaa tai jopa mahdotonta kuljettaa muissa kulkuvälineissä. Taittopyörä kulkee junassa ilmaiseksi käsimatkatavarana ja sujahtaa helposti auton takakonttiin.
Matkustan töiden takia ympäri Suomea, usein myös pienille paikkakunnille huonojen joukkoliikenneyhteyksien päähän. Autottomana minulle taittopyörä on ollut suuri helpotus.
Esimerkiksi kerran polkaisin pyörällä junalle, junalla Lahteen, pyörällä bussipysäkille, bussilla edelleen Lammille ja päätieltä vielä pyörällä Helsingin yliopiston biologiselle asemalle. (Paluumatka menikin sitten pieleen, mutta se ei ollut taittopyörän vaan kartan virheiden ja roudasta toipuvien mutateiden vika.)
Taittopyöräkään ei toki sovi kaikille. Laadukkaat taittopyörät ovat hintavia, ja perusmalli painaa niin paljon, ettei sen kanniskelu onnistu aivan hinteliltä.
Salaisuus onkin hakea kullekin sopiva pyörä. Monille toimii edelleen perinteinen mummonpyörä, toisille taas runsasvaihteinen maastopyörä. Omaan käyttööni taittopyörä on usein kätevä ratkaisu, ja ikäihmisten voi kannattaa harkita sähköpyörää.
Veikkaan kuitenkin, että lähes jokaiselle löytyy juuri itselle sopiva pyörä.
-------------------------
Ihmistulvan järjestäjät muistuttavat: Mittaa
vedenpaineesi täällä http://www.ihmistulva.fi/mittaa_vedenpaineesi/ ja voita Brompton-taittopyörä!
]]>
Syitä on tietysti monia, ja ihmisten olosuhteet vaihtelevat. Iso vastuu on kuitenkin päättäjillä. Jos pyöräteitä ei ole tai niitä ei pidetä kunnossa, on ihmisiä vaikea houkutella neljän renkaan päältä kahdelle.
Osaa esteistä voi onneksi raivata itse kukin valitsemalla oikeanlaisen pyörän. Kuten taittopyörän.
Innokkaimmankin pyöräilijän motivaatiota heikentävät toistuvat pyörävarkaudet. Taittopyörä on helppo kantaa sisään vaikka työpöydän alle tai kotona eteiseen.
Pyörä sopii nykyään liityntäliikenteeseen vähän heikosti, sillä tavallisia pyöriä on usein kallista, hankalaa tai jopa mahdotonta kuljettaa muissa kulkuvälineissä. Taittopyörä kulkee junassa ilmaiseksi käsimatkatavarana ja sujahtaa helposti auton takakonttiin.
Matkustan töiden takia ympäri Suomea, usein myös pienille paikkakunnille huonojen joukkoliikenneyhteyksien päähän. Autottomana minulle taittopyörä on ollut suuri helpotus.
Esimerkiksi kerran polkaisin pyörällä junalle, junalla Lahteen, pyörällä bussipysäkille, bussilla edelleen Lammille ja päätieltä vielä pyörällä Helsingin yliopiston biologiselle asemalle. (Paluumatka menikin sitten pieleen, mutta se ei ollut taittopyörän vaan kartan virheiden ja roudasta toipuvien mutateiden vika.)
Taittopyöräkään ei toki sovi kaikille. Laadukkaat taittopyörät ovat hintavia, ja perusmalli painaa niin paljon, ettei sen kanniskelu onnistu aivan hinteliltä.
Salaisuus onkin hakea kullekin sopiva pyörä. Monille toimii edelleen perinteinen mummonpyörä, toisille taas runsasvaihteinen maastopyörä. Omaan käyttööni taittopyörä on usein kätevä ratkaisu, ja ikäihmisten voi kannattaa harkita sähköpyörää.
Veikkaan kuitenkin, että lähes jokaiselle löytyy juuri itselle sopiva pyörä.
-------------------------
Ihmistulvan järjestäjät muistuttavat: Mittaa
vedenpaineesi täällä http://www.ihmistulva.fi/mittaa_vedenpaineesi/ ja voita Brompton-taittopyörä!
]]>
Suomalaisten murskaenemmistö on toistuvasti gallupeissa a) huolissaan, b) erittäin huolissaan, c) kauhistunut tai d) kalmanjäykkänä ilmastonmuutoksen uhan vuoksi. Kovin moni kertoo myös jo tehneensä omassa elämässään muutoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Miksi nykymenon suunta ei sitten tunnu taittuvan? Koska minä en torju ilmastonmuutosta parhaani mukaan, jos ei naapurinikaan. Ja naapurin ei ole mikään pakko.
Kansalaisille on tarjottu pitkään vastuullisten kulutusvalintojen tekemistä rooliksi ilmastotaistossa. Polttavassa Kysymyksessä ja Ihmistulvassa uskomme enempään. Kykymme vaikuttaa ilmastoon ei rajoitu suomalaisen kasvihuonekurkun ja espanjalaisen lentorahtikurkun väliltä valitsemiseen. Jos yhteiskunta olemme me, niin sitten me päätämme, mitä Suomen ilmastopolitiikka on.
Lähes 25 000 ihmistä on kansanedustajilleen lähettämissään postikorteissa vaatinut ilmastolakia merkiksi siitä, että vapaaehtoisten toimien nimeen vannomisen aika on ohi ja kansainvälisten sopimusten odottelu ilmaston pelastamiseksi ei riitä. Ilmastonmuutoksen selättämisen taakkaa on kohtuutonta sälyttää vain tavallisten ihmisten harteille. Meidän valitsemamme kansanedustajat ovat meille vastuussa siitä, että pallomme pysyy edes jotenkuten elinkelpoisena. Muutoksen vaatiminen on jokaisen oikeus – ja maapallon nykytilassa tekisi mieli sanoa, että velvollisuus.
Toisaalta pienenkään maan esimerkkivaikutusta ei pidä aliarvioida. Iso-Britannian viime syksynä voimaan tullut ilmastolaki ja Ruotsin julkistama 40% päästövähennystavoite vuodelle 2020 ovat keränneet kehitysmailta kiitosta ilmastosopimusneuvotteluissa. Neuvottelut huipentuvat Kööpenhaminaan joulukuussa. 100 päivää ennen tätä huipputärkeää kokousta Ihmistulvassa lähetetään kansanedustajillemme viesti: Ilmastolaki nyt, paine kasvaa. Vaikka lakia ei ehditäkään säätää enää tämän syksyn puolella, lakiprosessi on tärkeää käynnistää signaaliksi siitä, että ilmastonmuutoksen kanssa ei leikitä. Me emme leiki, me olemme tosissamme. Ja me voimme.
]]>
Suomalaisten murskaenemmistö on toistuvasti gallupeissa a) huolissaan, b) erittäin huolissaan, c) kauhistunut tai d) kalmanjäykkänä ilmastonmuutoksen uhan vuoksi. Kovin moni kertoo myös jo tehneensä omassa elämässään muutoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Miksi nykymenon suunta ei sitten tunnu taittuvan? Koska minä en torju ilmastonmuutosta parhaani mukaan, jos ei naapurinikaan. Ja naapurin ei ole mikään pakko.
Kansalaisille on tarjottu pitkään vastuullisten kulutusvalintojen tekemistä rooliksi ilmastotaistossa. Polttavassa Kysymyksessä ja Ihmistulvassa uskomme enempään. Kykymme vaikuttaa ilmastoon ei rajoitu suomalaisen kasvihuonekurkun ja espanjalaisen lentorahtikurkun väliltä valitsemiseen. Jos yhteiskunta olemme me, niin sitten me päätämme, mitä Suomen ilmastopolitiikka on.
Lähes 25 000 ihmistä on kansanedustajilleen lähettämissään postikorteissa vaatinut ilmastolakia merkiksi siitä, että vapaaehtoisten toimien nimeen vannomisen aika on ohi ja kansainvälisten sopimusten odottelu ilmaston pelastamiseksi ei riitä. Ilmastonmuutoksen selättämisen taakkaa on kohtuutonta sälyttää vain tavallisten ihmisten harteille. Meidän valitsemamme kansanedustajat ovat meille vastuussa siitä, että pallomme pysyy edes jotenkuten elinkelpoisena. Muutoksen vaatiminen on jokaisen oikeus – ja maapallon nykytilassa tekisi mieli sanoa, että velvollisuus.
Toisaalta pienenkään maan esimerkkivaikutusta ei pidä aliarvioida. Iso-Britannian viime syksynä voimaan tullut ilmastolaki ja Ruotsin julkistama 40% päästövähennystavoite vuodelle 2020 ovat keränneet kehitysmailta kiitosta ilmastosopimusneuvotteluissa. Neuvottelut huipentuvat Kööpenhaminaan joulukuussa. 100 päivää ennen tätä huipputärkeää kokousta Ihmistulvassa lähetetään kansanedustajillemme viesti: Ilmastolaki nyt, paine kasvaa. Vaikka lakia ei ehditäkään säätää enää tämän syksyn puolella, lakiprosessi on tärkeää käynnistää signaaliksi siitä, että ilmastonmuutoksen kanssa ei leikitä. Me emme leiki, me olemme tosissamme. Ja me voimme.
]]>
Onnelliset voittajat ovat pokanneet itsellensä niin Yalon lahjakorttia kuin URB-festarin festaripassia. Seuraavana palkintona vedenpainetta kasvattaneiden kesken jaetaan Ruohonjuuren herkkuja täynnä olevia tuotekasseja. Jos et ole kesäkiireiltäsi ehtinyt kartoittaa vedenpainettasi, nyt on se hetki. Voittaminen edellyttää osallistumista, joten kipin kapin kisaan mukaan! Painepiinaja Nina
]]>Onnelliset voittajat ovat pokanneet itsellensä niin Yalon lahjakorttia kuin URB-festarin festaripassia. Seuraavana palkintona vedenpainetta kasvattaneiden kesken jaetaan Ruohonjuuren herkkuja täynnä olevia tuotekasseja. Jos et ole kesäkiireiltäsi ehtinyt kartoittaa vedenpainettasi, nyt on se hetki. Voittaminen edellyttää osallistumista, joten kipin kapin kisaan mukaan! Painepiinaja Nina
]]>Heinäkuun helteistä, ukkoskuuroista ja maamme vallanneesta kesäloma-aallosta huolimatta Ihmistulva pauhaa riuskasti eteenpäin. Vaikka omalta osaltani lomaillessa ajankäyttö painottuu vanhojen akkareiden lukemiseen ja saunan lämmittämiseen, on mökkilaiturilta käsin ehditty pohtia niin Ihmistulvan esiintyjiä, kuin tapahtumapäivän jätehuoltoakin. Toteutuksen saralla konkreettisin edistysaskel on kuitenkin painotuoreet Ihmistulva-julisteet ja -flaijerit. Kyseisiä lappusia ja lehtisiä leviää piakkoin katukuvaan enemmänkin, tosin jakeluvapaaehtoiseksi saa silti toki ilmoittautua, jotta oma korttelikin on mahdollisimman tulvatietoinen. Julisteiden ja flaikkujen lisäksi ensimmäiset tapahtumaviirit ovat valmiita. Parimetrisiä, sinisiä lippuja on tarkoitus kuljetella mukana kesän eri tapahtumissa, joten näitäkin voi bongailla festareilla ja muissa suviriennoissa.
Vedenpaine-skabassa on jännittävät hetket edessä, kun palkintoja ruvetaan ensi viikolla pistämään jakeluun. Kilpailun palkintoarsenaali sen kun kasvaa, joten kannattaa käydä tarkistamassa jatkuvasti päivitettävää palkintosivua. Ensi viikon palkintona arvomme kaikkien painetta kasvattaneiden kesken verkkokauppa Yalon lahjakortin, joka on arvoltaan 35 euroa. Yalon sivuilla voi käydä fiilistelemässä ihania, ekologisesti ja eettisesti valmistettuja vaatteita. Allekirjoittanut, joka on viettänyt viimeisen viikon kulahtaneissa, haaroista ratkenneissa mökkiverkkareissa, näistä jo haaveileekin.
Lomaterveisin,
Nina
]]>
Heinäkuun helteistä, ukkoskuuroista ja maamme vallanneesta kesäloma-aallosta huolimatta Ihmistulva pauhaa riuskasti eteenpäin. Vaikka omalta osaltani lomaillessa ajankäyttö painottuu vanhojen akkareiden lukemiseen ja saunan lämmittämiseen, on mökkilaiturilta käsin ehditty pohtia niin Ihmistulvan esiintyjiä, kuin tapahtumapäivän jätehuoltoakin. Toteutuksen saralla konkreettisin edistysaskel on kuitenkin painotuoreet Ihmistulva-julisteet ja -flaijerit. Kyseisiä lappusia ja lehtisiä leviää piakkoin katukuvaan enemmänkin, tosin jakeluvapaaehtoiseksi saa silti toki ilmoittautua, jotta oma korttelikin on mahdollisimman tulvatietoinen. Julisteiden ja flaikkujen lisäksi ensimmäiset tapahtumaviirit ovat valmiita. Parimetrisiä, sinisiä lippuja on tarkoitus kuljetella mukana kesän eri tapahtumissa, joten näitäkin voi bongailla festareilla ja muissa suviriennoissa.
Vedenpaine-skabassa on jännittävät hetket edessä, kun palkintoja ruvetaan ensi viikolla pistämään jakeluun. Kilpailun palkintoarsenaali sen kun kasvaa, joten kannattaa käydä tarkistamassa jatkuvasti päivitettävää palkintosivua. Ensi viikon palkintona arvomme kaikkien painetta kasvattaneiden kesken verkkokauppa Yalon lahjakortin, joka on arvoltaan 35 euroa. Yalon sivuilla voi käydä fiilistelemässä ihania, ekologisesti ja eettisesti valmistettuja vaatteita. Allekirjoittanut, joka on viettänyt viimeisen viikon kulahtaneissa, haaroista ratkenneissa mökkiverkkareissa, näistä jo haaveileekin.
Lomaterveisin,
Nina
]]>
Ihmistulvan kaltaista suurenluokan koko kansalle suunnattua ilmastotapahtumaa ei ole koskaan aiemmin toteutettu Suomessa. Vaikka suunnittelemmekin maamme isointa ja kauneinta ilmastotapahtumaa hulluudenkiilto silmissämme ajoittain loistaen, ei visiota tuhansista ihmisistä tulvimassa ympäri Helsinkiä voi pistää suuruudenhulluuden piikkiin. Nyt jos koskaan on aika osoittaa huolensa ilmaston puolesta ja vaatia toimia sen pelastamiseksi. Ainoastaan viime vuodet kiven alla uutispimennossa asuneilla on varaa jättää Ihmistulva väliin. (Suosittelemmekin, että kaikki Rautatientorille 5.9. saapuvat kääntäisivät kaikki matkanvarrelle sattuvat kivet ympäri, ottaisivat alla nukkuvia mattimyöhäsiä kädestä kiinni ja ohjaisivat heidätkin paikanpäälle.)
Esikuvia Ihmistulvalle löytyy mm. Belgiassa toteutetusta rantavideosta, joka toimii innostavana esimerkkinä siitä mitä pari tuhatta ihmistä voivat saada aikaan tärkeän asian puolesta. Videosta välittyvä fiilis vakuuttaa joka katselukerralla.
Esikuvastaan poiketen, Suomessa järjestettävä Ihmistulva kasvaa mittakaavassa päivän pituiseksi suurtapahtumaksi. Ihmistulva-kulkueen eduskuntatalolla muodostaman viestin lisäksi on haluttu antaa osallistujille tilaisuus nauttia loistavien bändien keikoista, sekä mahdollisuus seikkailla järjestö- ja ruokakojujen muodostamassa telttakylässä. Tavoitteena on, että kaikki osallistujat voisivat nauttia päivästä niin kulkueessa tulvien kuin musiikkia hodari kourassa kuunnellen. Tärkeintä on fiilis; se että on ollut mukana tekemässä jotakin tärkeää.
Tässä blogissa kerromme Ihmistulvan toteutusprosessin etenemisestä. Täältä löydät uusimmat tulvauutiset, kuulet vedenpaine-skaban palkinnoista ja voittajista, sekä pääset lukemaan vierailevien bloggareidemme fiiliksiä Ihmistulvasta. Ihmistulvan uusimmat kuulumiset loydät myös sosiaalisesta mediasta, voit seurata meitä Twitterissä ja liittyä Ihmistulvan Facebook-ryhmään.
Kesäkuun kääntyessä kohti loppuaan ja Suomen asettuessa lomatilaan heinäkuun ajaksi, vetäytyvät Ihmistulvan tekijätkin hetkeksi lomanviettoon. Huoleen ei kuitenkaan ole aihetta, sillä palaamme sorvin ääreen elokuussa niin täpinöissämme ja painetta täynnä, että ei ole epäilystäkään siitä etteikö Ihmistulvasta tulisi koko syksyn mukaansatempaavin tapahtuma. Niin kuin vanha sanonta kuuluu: Tämä on vain tyyntä tulvan edellä.
Tulva-terveisin,
Nina
Ps. Huomionarvoista on se, että vaikka heinäkuu muutoin hiljentää Suomen, ei Ihmistulvan nettisivuilla nukuta. Vedenpaine-skabassa jaetaan viikoittain mitä hienoimpia palkintoja, jotka ovat omiaan kesäloman tai työviikon ilostuttajina. Eli ei kuin painetta mittaamaan!
]]>Ihmistulvan kaltaista suurenluokan koko kansalle suunnattua ilmastotapahtumaa ei ole koskaan aiemmin toteutettu Suomessa. Vaikka suunnittelemmekin maamme isointa ja kauneinta ilmastotapahtumaa hulluudenkiilto silmissämme ajoittain loistaen, ei visiota tuhansista ihmisistä tulvimassa ympäri Helsinkiä voi pistää suuruudenhulluuden piikkiin. Nyt jos koskaan on aika osoittaa huolensa ilmaston puolesta ja vaatia toimia sen pelastamiseksi. Ainoastaan viime vuodet kiven alla uutispimennossa asuneilla on varaa jättää Ihmistulva väliin. (Suosittelemmekin, että kaikki Rautatientorille 5.9. saapuvat kääntäisivät kaikki matkanvarrelle sattuvat kivet ympäri, ottaisivat alla nukkuvia mattimyöhäsiä kädestä kiinni ja ohjaisivat heidätkin paikanpäälle.)
Esikuvia Ihmistulvalle löytyy mm. Belgiassa toteutetusta rantavideosta, joka toimii innostavana esimerkkinä siitä mitä pari tuhatta ihmistä voivat saada aikaan tärkeän asian puolesta. Videosta välittyvä fiilis vakuuttaa joka katselukerralla.
Esikuvastaan poiketen, Suomessa järjestettävä Ihmistulva kasvaa mittakaavassa päivän pituiseksi suurtapahtumaksi. Ihmistulva-kulkueen eduskuntatalolla muodostaman viestin lisäksi on haluttu antaa osallistujille tilaisuus nauttia loistavien bändien keikoista, sekä mahdollisuus seikkailla järjestö- ja ruokakojujen muodostamassa telttakylässä. Tavoitteena on, että kaikki osallistujat voisivat nauttia päivästä niin kulkueessa tulvien kuin musiikkia hodari kourassa kuunnellen. Tärkeintä on fiilis; se että on ollut mukana tekemässä jotakin tärkeää.
Tässä blogissa kerromme Ihmistulvan toteutusprosessin etenemisestä. Täältä löydät uusimmat tulvauutiset, kuulet vedenpaine-skaban palkinnoista ja voittajista, sekä pääset lukemaan vierailevien bloggareidemme fiiliksiä Ihmistulvasta. Ihmistulvan uusimmat kuulumiset loydät myös sosiaalisesta mediasta, voit seurata meitä Twitterissä ja liittyä Ihmistulvan Facebook-ryhmään.
Kesäkuun kääntyessä kohti loppuaan ja Suomen asettuessa lomatilaan heinäkuun ajaksi, vetäytyvät Ihmistulvan tekijätkin hetkeksi lomanviettoon. Huoleen ei kuitenkaan ole aihetta, sillä palaamme sorvin ääreen elokuussa niin täpinöissämme ja painetta täynnä, että ei ole epäilystäkään siitä etteikö Ihmistulvasta tulisi koko syksyn mukaansatempaavin tapahtuma. Niin kuin vanha sanonta kuuluu: Tämä on vain tyyntä tulvan edellä.
Tulva-terveisin,
Nina
Ps. Huomionarvoista on se, että vaikka heinäkuu muutoin hiljentää Suomen, ei Ihmistulvan nettisivuilla nukuta. Vedenpaine-skabassa jaetaan viikoittain mitä hienoimpia palkintoja, jotka ovat omiaan kesäloman tai työviikon ilostuttajina. Eli ei kuin painetta mittaamaan!
]]>