Ihmistulvan jälkimaininkeja: miksi ilmastolaissa on mieltä

Ihmistulva oli Suomen tähän saakka suurin ilmastotapahtuma. Ilmastolakia vaati Ihmistulva-kulkueessa noin 2000 ihmistä, ja koko Ihmistulva-tapahtumaan osallistui noin 4000 ihmistä.

Ihmistulva ei suinkaan ollut vain ympäristöjärjestöjen tapahtuma: mukana olevan 23 eri yhteisön koalition voi helposti tarkistaa täällä: http://www.polttavakysymys.fi/mukana-polttavassa-kysymyksessa

Kirjoitit, että Suomi ei saa mitään aikaan yksin. Vaatimamme ilmastolain tarkoituksena on paitsi esittää johdonmukainen malli ja lainsäädäntökehikko meitä joka tapauksessa odottaviin päästövähennyksiin, olla kansainvälisissä neuvotteluissa kantamassa oma ilmastovastuu ja edellyttämässä muilta samaa. Kansainvälinen, kattava ja oikeudenmukainen ilmastosopimus lienee yhteinen tavoitteemme. Sen saavuttamisen dynamiikka on selkeä: jos teollisuusmaat, Suomi mukaan lukien, eivät sitoudu ilmastotieteen edellyttämiin päästövähennyksiin ja rahoita kehittyvien maiden päästövähennys- ja sopeutumistoimia, sopimusta ei synny. Mm. Kiina ja Intia ovat lähettäneet tästä erittäin selkeän signaalin. Kotimaiseen ilmastolakiin sitoutumalla avataan lukkiutunutta neuvotteluasetelmaa ja viitoitetaan tietä kansainväliselle sopimukselle. Näin myös vähennetään hiilivuodon riskiä.

Suomen vastuuna on omalta osaltaan sitoutua ilmastokatastrofin välttämiseksi tarvittaviin päästövähennyksiin. Maan kokoa suurempi merkitys on sillä, että suomalaisten per capita –päästöt ovat korkeat. Tästä Suomen on kannettava vastuu.

Iso-Britannian ilmastolaki on jo kansainvälisissä neuvotteluissa kirvoittanut kiitosta kehitysmaiden neuvottelijoilta. Kukaan ei kiistäne sitä, että brittien ilmastolain tavoitetaso on kova. Se on linjassa ilmastotieteen edellyttämien päästövähennysten kanssa: olisi kiinnostavaa kuulla, miksi ihmeessä päästövähennysten tason tulisi olla yhtään alle ilmastokatastrofin välttämiseksi vaadittavan minimitason. Laki on jämäkin ohjauskeino ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi, ja en ymmärrä, miksi näin ison ja kiireellisen haasteen kanssa pitäisi käyttää mitään muuta kuin mahdollisimman jämeriä ohjauskeinoja.

Polttava Kysymys –koalitiossa ei oteta kantaa siihen, miten välttämättömiin päästövähennyksiin päästään. Tavoitetason riittävyys on kampanjamme ydin. Polttavaa Kysymystä koordinoiva Maan ystävät on erittäin kriittinen ydinvoiman suhteen, mutta kuten sanottu, koko koalitiona Polttava Kysymys ei ota kantaa päästövähennyskeinoihin.

Kiinnostava "yksityiskohta" kuitenkin on, että lisäydinvoimaa päästövähennyksillä liputtavat yhtiöt ovat samoja, jotka investoivat ilmastonmuutosta kiihdyttäviin turve-ja hiilivoimaloihin, ks.: http://www.greenpeace.org/finland/fi/dokumentit/saastuttaminen-kannattaa

Ilmastolain tarkka muoto ja fiksu toteuttaminen tulee selvittää vielä tänä syksynä. Kyseessä on iso lainsäädäntöhanke, johon pitää lähteä harkiten – olet aivan oikeassa siinä, että avoimia kysymyksiä on. Lainsäädäntöprosessin pohjaksi tulee selvittää mm. lain soveltamisala (mitkä kasvihuonekaasut ja sektorit), hallinnointi (YM/TEM/muu), juridiset kysymykset ja mm. hiilibudjettikausien pituus (vuosi/5vuotta/muu). Ilmastolaki auttaisi kuitenkin toteuttamaan meitä joka tapauksessa odottavat päästövähennykset johdonmukaisesti ja ennakoitavasti – ymmärrät varmasti tämän olevan elinkeinoelämänkin etu, kuten Britannian Elinkeinoelämän keskusliitto CBI on todennut.